< Raamatunkysymys Toorasta
K: Miten ”Toora” tarkalleen ottaen äännetään, ja mitä se tarkoittaa?
V: Merriam-Webster-sanakirjan mukaan se lausutaan TOR-ah, pitkällä ”o”-äänteellä, schwa-äänteellä ”a”-kirjaimessa ja painolla ensimmäisellä tavulla. Toora koostuu Raamatun viidestä ensimmäisestä kirjasta, 1. Mooseksen kirjasta 5. Mooseksen kirjaan.
Toora käännetään usein sanalla ”laki”. Sillä on kuitenkin laajempi merkitys kuin pelkkä ”laki”, ja parempi käännös on ”ohje”. Esimerkiksi Aleksandrian Klemens teoksessaan *Stromata* (193–202 jKr.) kirjan 1 luvussa 28 sivulla 340 jakoi Tooran neljään aihepiiriin: a) historiallinen, b) lainsäädännöllinen/eettinen, c) uhrausopillinen/fysikaalinen ja d) teologinen/näkemyksellinen.
Se voidaan jakaa myös muihin luokkiin.
K: Miksi ihmiset ajattelevat, että Mooses kirjoitti viisi ensimmäistä kirjaa (joita kutsutaan Tooraksi)?
V: Syitä on ainakin kolme.
1. Jeesus viittasi näihin Mooseksen kirjoittamina kohdissa Markus 1:44; 10:3–5; 12:26; Luukas 16:29, 31; 20:37; Johannes 3:14; 5:46; 6:32; 7:19; 7:23.
2. Myös muut tunnustivat Tooran Mooseksen kirjoittamaksi. Matteuksen evankeliumi 22:24; Luukkaan evankeliumi 2:22; 5:14; 20:28; 24:27,44; Johanneksen evankeliumi 1:17; 1:45; 8:5; 9:28; Apostolien teot 3:22; 6:11,14; 13:39; 15:1,5; 15:21; 21:21; 26:22; 28:23; 1. Korinttolaiskirje 9:9.
3. Mooses olisi voinut kirjoittaa kaiken tämän itse (hänellä oli siihen 47 vuotta aikaa), tai hän saattoi pyytää sihteeriään kirjoittamaan osan tai kaiken. Sihteeri saattoi lisätä joitakin asioita, kuten luvun Mooseksen kuolemasta, mutta riippumatta siitä, miten ne kirjoitettiin, Jumala antoi nämä kirjat Mooseksen kautta.
K: Kirjoittiko Mooses jokaisen Tooran sanan?
V: Luultavasti ei. Mutta se ei haittaa, sillä luotamme siihen, että Jumala – eikä Mooses – on antanut ja säilyttänyt sen, mitä Hän haluaa meidän lukevan. 2. Mooseksen kirja 6:26–27; 16:33–36 olisi voinut olla Mooseksen kirjoittama, jos Mooses olisi päättänyt kirjoittaa nämä osat kolmannessa persoonassa, kuten 5. Mooseksen kirjassa 31:9,24. Mooses oli profeetta, mutta olisi ollut epätavallista, jos hän olisi kirjoittanut omasta kuolemastaan 5. Mooseksen kirjassa 34:5–12. Mikään näistä kolmesta esimerkistä ei kuitenkaan viittaa siihen, että mitään olisi kirjoitettu Mooseksen ajan jälkeen.
K: Miten Raamatun viisi ensimmäistä kirjaa yleisesti ottaen voisivat olla Mooseksen kirjoittamia, kun ihmiset [väitetysti] eivät osanneet kirjoittaa tuolloin?
V: 1800-luvun puolivälissä monet liberaalit, niin sanotut kristilliset opettajat opettivat, että Raamattu oli peräisin vuosisatojen suullisesta perinteestä, koska Mooseksen aikana ihmiset eivät osanneet kirjoittaa. Siitä lähtien on löydetty kirjoituksia, jotka ajoittuvat 1 800 vuotta ennen Moosesta. Sumerilaisia savitauluja on löydetty noin 30 000 kappaletta, joista 4 000 Urukin kaupungista, jotka on ajoitettu vuoteen 3000 eKr., ja yli 20 000 taulua tärkeästä Marin kaupungista. Eblan kaupungista (2500–2200 eKr.) on löydetty 14 000–15 000 savitaulujen kirjoitusta, joista yhdessä mainitaan nimi Abraham. Mooseksen aikoihin jopa orjat osasivat lukea ja kirjoittaa. Mooses kasvoi tietenkin Egyptin hovissa ja sai perusteellisen koulutuksen (ks. Apostolien teot 7:22).
Jopa tavallinen orja saattoi oppia pelkästään lukemalla kaikki eri temppelien ja hautojen seinillä olevat kirjoitukset. Voisi sanoa, että myös niiden, jotka edelleen pitävät kiinni suullisen perinteen teoriasta, tulisi lukea seinällä olevat kirjoitukset. Lisätietoja aiheesta löytyy teoksesta Encyclopedia of Bible Difficulties, s. 51–54. Lisätietoja Eblasta löytyy National Geographic -lehdestä, joulukuu 1978, s. 731–759.
K: Onko teillä vastausta tähän kysymykseen: Kuinka monta israelilaista Jumala surmasi tottelemattomuuden ja kapinan vuoksi erämaavuosien aikana?
V: Tähän kysymykseen on kaksi eri tapaa vastata.
a) Lähes kaikki Egyptistä lähteneet israelilaiset kuolivat erämaassa tottelemattomuuden vuoksi. Monet heistä kuolivat luonnollisen kuoleman vanhuuden vuoksi, mutta Jumala sanoi, ettei kukaan Egyptistä lähteneistä pääsisi luvattuun maahan paitsi Joosua, Kaaleb ja ne, jotka olivat liian nuoria kantamaan vastuuta. (Myös jotkut muut eivät kuolleet tottelemattomuuden vuoksi, vaan amalekilaisten hyökkäyksen seurauksena (2. Moos. 17:8–13).)
b) Mutta jos haluat tietää vain ne ihmiset, jotka Jumala suoraan surmasi (myös ruttoon) tottelemattomuuden vuoksi:
b1) 2. Mooseksen kirjan 32:35 mukaan monet kuolivat ruttoon, ilman että lukumäärää mainitaan, sen jälkeen kun he olivat tehneet kultaisen vasikan.
b2) 3. Mooseksen kirjan 10:1–3: Aaronin kaksi poikaa, Nadab ja Abihu, surmattiin, koska he uhrasivat luvatonta tulta.
b3) 4. Mooseksen kirjan 11:33–34 kertoo vakavasta ruttoepidemiasta, mutta ei mainitse lukuja.
b4) 4. Mooseksen kirja 14:37–38: Ne, jotka levittivät huonoja uutisia Kanaanista, surmattiin ja kuolivat ruttoon.
b5) 4. Mooseksen kirja 16: Korah, Datan, Abiram ja heidän perheensä nieltyivät maan sisään.
b6) 4. Mooseksen kirja 20:22–28: Aaron kuoli, koska hän ja Mooses kapinoivat Meriban vesillä. (Aaron oli tuolloin 123-vuotias 4. Mooseksen kirjan 33:39 mukaan, mutta hän kuoli Jumalan nimenomaisesta käskystä.)
b7) 4. Mooseksen kirja 21:6–8: Monet ihmiset kuolivat myrkyllisten käärmeiden puremiin puhuessaan Jumalaa vastaan.
b8) 4. Mooseksen kirja 25:8–9: Kun israelilaiset olivat palvoneet Peorin Baalia, heitä koetteli rutto, joka surmasi 24 000 ihmistä.
b9) Lopuksi Moosekselle käskettiin nousta Nebon vuorelle Moabissa, aivan Kanaanin vastapäätä, missä Jumala ilmoitti Moosekselle ottavansa hänen henkensä. Jumala käski hänen mennä sinne, jotta hän saisi nähdä maan, vaikka Mooses ei voinutkaan astua sinne. Niinpä Mooses nousi sinne katsomaan maata ja sitten kuolemaan, kuten Jumala oli hänelle käskenyt (5. Mooseksen kirja 32:48–52; 34:1–5).
c) Teloituksia tapahtui myös.
c1) Noin 3 000 israelilaista surmattiin epäjumalanpalvonnan vuoksi kultaisen vasikan palvonnan jälkeen (2. Mooseksen kirja 32:28).
c2) Jumalanpilkkaaja kivitettiin 3. Mooseksen kirjan 24:10–16 mukaan.
c3) 4. Mooseksen kirja 15:32–36: Eräs, joka keräsi puuta sapattina, kivitettiin.
c4) 4. Mooseksen kirja 25:4–8: Peorin Baalia palvoneet israelilaiset surmattiin.
Huomaa myös, että 4. Mooseksen kirjan 26. luvussa kuvatussa toisessa väestönlaskennassa kokonaismäärä on hieman pienempi kuin lähes 40 vuotta aiemmin tehdyssä ensimmäisessä väestönlaskennassa. Niinpä heidän lähes 40 vuotta kestänyt vaelluksensa erämaassa ei lisännyt heidän lukumääräänsä lainkaan.
Toorasta ja myöhemmistä kirjoituksista opimme, että Jumala on armollinen ja rakastava, mutta edellä mainitut kohdat osoittavat, että Jumala on myös ankara ja täynnä vihaa. Nämä kuolemantapaukset olisi voitu jättää mainitsematta, ja ne olisivat voineet kadota historian hämärään, mutta ne on tarkoituksella kirjattu tähän, ja uskon, että se johtui siitä, että Jumala halusi tehdä asian selväksi. Vaikka Jumala voi olla armollinen ja laupias, älä pidä Hänen armoaan ja laupeuttaan itsestäänselvyytenä. Älkää kapinoiko Jumalaa vastaan, sillä Jumala on sekä kaikkein vihaisin että kaikkein rakastavin Olento koko maailmankaikkeudessa.
Toivon, että koet Jumalan armon ja laupeuden, etkä Hänen vihaansa.
K: Onko olemassa mitään historiallista näyttöä ”hexateukista” eli Tooran ja pelkän Joosuan kirjan kokoelmasta?
V: Ei ole lainkaan. Tässä on kolme sitä vastaan puhuvaa todistetta:
1. Samarialaiset hyväksyivät ainoastaan Tooran (viisi ensimmäistä kirjaa) pyhänä kirjoituksena.
2. Myös saddukeukset hyväksyivät samat viisi kirjaa pyhänä kirjoituksena, jolla oli täysi auktoriteetti.
3. Ortodoksiset juutalaiset hyväksyivät saman Vanhan testamentin kuin protestantit, mutta he jakoivat sen kolmeen osaan: Tooraan, profeettoihin ja kirjoituksiin.
K: Mikä on JEPD-teoria, mitkä ovat sen puolesta puhuvat argumentit ja miksi se on väärä?
V: JEPD-teoriaa, eli dokumenttihypoteesia, opetetaan nykyään monissa yliopistojen raamatunkursseissa. Sen kehittivät 1800-luvulla Julius Wellhausen ja muut, kun tutkijat ajattelivat, että Mooseksen aikana vain harvat osasivat kirjoittaa. Teorian mukaan Raamatun viisi ensimmäistä kirjaa (sekä Joosuan kirja) olivat suullista perimätietoa, jonka ainakin neljä tai viisi eri kirjoittajaa kirjasi muistiin monta vuosisataa Mooseksen jälkeen.
Jehovistinen lähde (n. 850 eKr.) kohdille, joissa käytetään Jumalan nimeä, kuten 1. Mooseksen kirja 2:4–3:3.
Elohistinen lähde (n. 750 eKr.), jossa sanaa Elohim käytetään Jumalasta, kuten 1. Mooseksen kirjan 1–2:3 ja 7:2–3.
Pappislähde (n. 450 eKr.) temppeliin liittyvissä jakeissa, kuten 3. Mooseksen kirjassa ja 1. Mooseksen kirjan 6:19–20.
Deuteronomistinen lähde (n. 622 eKr.) suurimmalle osalle 5. Mooseksen kirjaa.
Pyhyyslähde (n. 575 eKr.) 3. Mooseksen kirjan 17–26 jakeille on muunnelma JEPD-teoriasta.
Yleisesti ottaen JEPD-teorian mukaan Raamattu antaa väärän kuvan itsestään, ja Toora muokattiin nykyiseen muotoonsa noin 200 eKr. Meillä on kuitenkin Kuolleenmeren kääröistä peräisin oleva kopio 2. Mooseksen kirjasta ja 3. Mooseksen kirjasta, joka on ajoitettu noin vuoteen 250 eKr.
…Mitä Raamatun kirjoittajat sanoivat
Mooses kirjoitti muistiin, mitä Herra oli sanonut 2. Mooseksen kirjan 24:4–7 ja 34:27 kohdissa.
Herra puhui Joosuan kirjassa 1:7–8 siitä, että on huolellisesti noudatettava kaikkia lakeja, jotka Mooses oli antanut hänelle Lain kirjassa. Katso myös Joosuan kirja 8:31–34; 23:6.
Joosian aikana 2. Aikakirjojen 34:14 mainitsee, että he löysivät Mooseksen antaman lain kirjan.
Jeesus ja evankeliumien kirjoittajat mainitsevat, että laki annettiin Mooseksen kautta (Mark. 7:10; 10:3–5; 12:26; Luuk. 2:22; 5:14; 16:29–31; 20:28, 37; 24:27, 44; Johanneksen evankeliumissa 1:45; 5:45–47; 7:19,23; 8:5; 9:29.
Apostoli Paavali viittaa Mooseksen kirjoituksiin Roomalaiskirjeen 10:5; 1. Korinttolaiskirjeen 9:9 ja 2. Korinttolaiskirjeen 3:15.
Muita Uuden testamentin kirjoja, joissa mainitaan Mooses, ovat Apostolien teot 3:22; 6:14; 13:39; 15:1,21; 26:22; 28:23; Heprealaiskirje 9:19; Ilmestyskirja 15:3.
Muita jakeita, jotka teoksessa Evidence That Demands a Verdict, osa 2, s. 95–98 mainitaan osoituksina siitä, että Toora on kirjoitettu Mooseksen toimesta ja/tai hänen aikanaan, ovat: 5. Mooseksen kirja 31:9, 24–26; 2. Mooseksen kirja 17:14; 4. Mooseksen kirja 33:2; 1. Kuninkaiden kirja 2:3; 2. Kuninkaiden kirja 14:6; 23:25; 1. Aikakirja 22:13; 2. Aikakirja 5:10; 23:18; 25:4; 30:16; 33:8; 35:12; Esra 3:2; 6:18; 7:6; Nehemia 1:7,8; 8:1,14; 9:14; 10:29; 13:1; Daniel 9:11,13; Malakia 4:4.
Jesaja 59:21 lupaa: ”’Mitä minuun tulee, tämä on minun liittoani heidän kanssaan’, sanoo Herra. ’Minun Henkeni ei poistu teistä, eikä minun sanani, jotka olen pannut suuhunne, poistu suustanne eikä lastenne ja lastenlastenne suusta, tästä lähtien ja ikuisesti’, sanoo Herra.” (BSB)
Mooses saattoi kirjoittaa koko Tooran itse pergamentille, sillä hänellä oli siihen yli 40 vuotta aikaa. Toisaalta hän saattoi antaa sen kirjoittajien tehtäväksi. Muutama sana saattoi muuttua myöhemmin, eikä Mooses todennäköisesti kirjoittanut omasta kuolemastaan. Näitä poikkeuksia lukuun ottamatta Raamatun kirjoittajat, kaikki juutalaiset opettajat (Filon, Josefus jne.), varhaiskristilliset kirjoittajat sekä ne, jotka nykyään luottavat Raamattuun, uskovat:
a) Toora (laki) kirjoitettiin Mooseksen aikana,
b) Mooseksen toimesta tai hänen ohjauksessaan toimivien kirjureiden kautta,
c) luotettavaksi välitykseksi Jumalan sanasta.
JEPD-teoria kiistää kaikki nämä kolme kohtaa.
…Arviointikriteerit
Kun ihmiset sanovat jonkin asian olevan totta tai valhetta, heidän tulisi ilmoittaa arviointinsa perustana olevat kriteerit. Yleisesti ottaen, kun asiakirjassa väitetään sen olevan jonkun tietyn aikakauden henkilön kirjoittama, epäilyksen etu annetaan väitteelle, ellei ole perusteltuja syitä ajatella toisin. Ei ole objektiivista soveltaa yhtä standardia maalliseen historiaan ja skeptisempää standardia uskonnollisten ihmisten historiaan.
Seuraavassa esitetään JEPD-teoriaa puoltavia ja sitä vastaan puhuvia argumentteja, ja jokaisen puoltavan argumentin jälkeen on vastaväite (merkitty ”Vastaus”). Taistelukentän ”maasto” on muuttunut merkittävästi JEPD-teorian esittämisen jälkeen, ja jokainen arkeologin hakun pieni isku on vähitellen murtanut tämän 1800-luvun teorian kunnioitettavuuden muuria.
…JEPD-teoriaa puoltavat monikirjoittajuusargumentit
Ero Jumalasta käytetyissä jumalannimissä: Elohimia käytetään 35 kertaa ensimmäisissä 34 jakeessa ja Jahve-Elohimia 20 kertaa seuraavissa 45 jakeessa.
Vastaus: Tämä ei ole aivan tarkka, sillä pelkästään sanaa Elohim käytetään kolme kertaa 1. Mooseksen kirjan 3:1–5:ssä, kun käärme ja Eeva keskustelevat. Mutta yhden termin käyttö toisen sijaan oli tarkoituksellista. Tällä ilmaistiin ensin Jumalan universaali, transsendenttinen luonne, jota seurasivat Hänen henkilökohtaisemmat piirteensä. Samanlainen tilanne on muslimien Koraanissa. Sana ”Allah” on vallitsevana myöhemmissä, Medinassa kirjoitetuissa suuroissa, kun taas aikaisemmissa, Mekassa kirjoitetuissa suuroissa käytetään usein sanaa ”Herra” ja sanaa ”Allah” harvoin. Samoin Heprealaiskirjeen ensimmäisessä luvussa ei käytetä kertaakaan sanoja ”Jeesus” tai ”Kristus”, vaan vain sanaa ”Poika” viisi kertaa. Mutta Heprealaiskirjeen 2:1–3:3:ssa käytetään sanaa ”Jeesus” neljä kertaa. Silti kukaan ei epäile Heprealaiskirjeen yhtenäisyyttä. Myöskään Johanneksen evankeliumin 1:1–16:ssa ei käytetä kertaakaan sanoja ”Jeesus” tai ”Kristus”, vaan vain ”Sana” tai ”Poika” kuusi kertaa. Silti kukaan ei ajattele, että Johanneksen evankeliumin 1:1–16 olisi jonkun toisen kirjoittama.
Sivuhuomautuksena mainittakoon, että Joona-kirjassa käytetään Joona 3:4:ään asti vain jumalallista nimeä (paitsi kun merimiehet puhuvat). Sen jälkeen kertomuksessa käytetään sanaa Elohim viittaamaan myös todelliseen Jumalaan.
Oletetut anakronismit: 2. Mooseksen kirjan 6:2–3:ssa Jumala sanoo, ettei Hän ilmoittanut itseään Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille nimellään Jahve. Tämä nimi esiintyy 197 kertaa ennen 2. Mooseksen kirjan 6:2–3:a.
Vastaus: Sanonta ”Kolumbus saapui Amerikkaan” ei ole anakronistinen, eikä pidä unohtaa, että 1. Mooseksen kirja kirjoitettiin vasta Mooseksen aikana. Siinä ei myöskään sanota, ettei nimeä olisi koskaan paljastettu ennen sitä, vaan ainoastaan, ettei sitä ilmoitettu näille kolmelle henkilölle. Tietenkin suurin osa vuoropuheluista on todennäköisesti parafraaseja.
Erillisten tapahtumien kaksoiskappaleet: 1. Mooseksen kirja 1 ja 2. Mooseksen kirja 2. 1. Mooseksen kirja 4:17–24 ja 1. Mooseksen kirja 4:25–5:32. 1. Mooseksen kirja 12:19–20 ja 1. Mooseksen kirja 26:7–11. 1. Mooseksen kirja 15 ja 1. Mooseksen kirja 17.
Vastaus: Samankaltaisuus ei todista toistumista. Esimerkiksi 1. Mooseksen kirjan 1. luku kertoo maan luomisesta, ja 2. luku ihmisen luomisesta Eedenin puutarhassa. 1. Mooseksen kirjan 12:19–20:ssa Abraham esitti vaimoaan sisarenaan. Jos poika ihailisi isäänsä, ja isä tekisi näin eikä koskaan kertoisi pojalle, että se oli väärin, poika tekisi todennäköisesti samoin. Iisak teki samoin 1. Mooseksen kirjan 26:7–11:ssä.
Yhteenvedon tai tarkennuksen kaksoiskohdat: 1. Moos. 6:19–20 ja 1. Moos. 7:2–3. 1. Moos. 12:1–5 ja 1. Moos. 12:4b–9. 1. Moos. 32:22–32 ja 1. Moos. 35:9–10.
Vastaus: Muinaisessa kirjallisuudessa oli usein myös yhteenvetoja.
Väitetyt ristiriidat: 1. Moos. 1:12,26 ja 1. Moos. 2:5–7. 1. Moos. 1:24,27 ja 1. Moos. 2:7,19.
Vastaus: Jumala loi kasvit ennen ihmistä, mutta pellon kasvit (viljelykasvit) tulivat ihmisen jälkeen 1. Mooseksen kirjan 2:5–7 mukaan. 1. Mooseksen kirjan 2:7,19 osoittaa, että eläimet oli jo luotu, ei sitä, että niitä ei olisi luotu ennen sitä. 1. Mooseksen kirjan 2:19 sanoo: ”Nyt Herra Jumala oli muodostanut maasta kaikki villieläimet ja kaikki taivaan linnut” (NIV).
Tekstissä on erilaisia kirjoitustyylejä.
Vastaus: Sama henkilö voi käyttää erilaisia kirjoitustyylejä eri aiheista ja elämänsä eri vaiheissa. Esimerkiksi C.S. Lewis kirjoitti lastenkirjoja, tieteiskirjallisuutta ja teologiaa, ja hänen tyylinsä vaihtelevat enemmän kuin Tooran tyylit.
…JEPD-teoriaa vastaan esitetyt aikakausiin liittyvät argumentit
Kuka voisi tietää nämä aikakauteen liittyvät yksityiskohdat? 1800-luvulla Raamatun kriitikot pystyivät osoittamaan monia Tooran yksityiskohtia, joilla ei ollut Raamatun ulkopuolista tukea. Esimerkkeinä mainittiin Palestiinan heettiläiskaupungit, Sodoma ja Gomorra, nimet kuten Abram ja Arioch sekä luetellut kansat. 1900-luvulla on löydetty todisteita useimmista näistä, mukaan lukien 51 mainituista 68 kansasta ja 13 mainituista 16 kaupungista. Esimerkiksi Marin kaupungista (2800–1760 eKr.) on säilynyt yli 20 000 savitaulua. Niissä esiintyvät nimet Nooa, Abram, Laban ja Jaakob.
Kuka voisi tietää muinaisen Egyptin yksityiskohdat? Jopa nykypäivän Raamatun kriitikot tekevät toisinaan virheen väittäessään esimerkiksi, että Egyptillä on täytynyt olla suljetut rajat tai että heprealaisista ei ole todisteita. Arkeologit ovat kuitenkin löytäneet todisteita siitä, että aasialaiset pitkäpyrstöiset lampaat ilmestyivät Gosheniin juuri tällä ajanjaksolla. Egyptin orjalistoissa noin vuosilta 1809–1743 eKr. mainitaan nimenomaisesti orjia Issakarin ja Asserin heimoista. On löydetty suuri huvila, joka saattoi olla Joosefin koti. On löydetty ainoastaan tuolta ajalta peräisin olevia aasialaisia nimiä, kuten Shiphrah.
Kirjaimelle ”J”: 1. Mooseksen kirja 1 näyttäytyy kontrastina, melkein kuin kumoamaan Gilgamesh-eepoksen, joka kirjoitettiin ensimmäisen kerran noin 2100 eKr. (vaikka se sai lopullisen muotonsa vasta 1200–1000 eKr.).
Kirjaimelle ”E”: 1. Mooseksen kirjan 2. luku sisältää joitakin yhtäläisyyksiä sumerilaisen Dilmun-runon kanssa, joka on kirjoitettu noin 2400 eKr. Jos kahdella kirjallisella teoksella on yhtäläisyyksiä, se viittaa samankaltaiseen aikakauteen.
”P”: Tutkija Joseph P. Freen mukaan ei ole enää pätevää syytä ajoittaa leeviläisiä uhrauslakeja myöhäisemmäksi, koska yhtäläisyyksiä esiintyy ugaritilaisessa aineistossa 14. vuosisadalta eKr.
”D”: Mooseksen viidennen kirjan rakenne on hyvin samankaltainen kuin ennen vuotta 1000 eKr. solmittujen suzerainti-sopimusten.
…Yhtenäisyysargumentit JEPD-mallia vastaan
Liberaalin Interpreter’s One-Volume Commentary -teoksen mukaan 91 jaetta on jaettu eri ”kirjoittajien” kesken.
1. Mooseksen kirja 2:4; 7:16,17; 8:2,3,13; 10:1; 12:4; 13:11,12; 16:1; 19:30; 21:1,2,6; 25:11,26; 31:18; 32:13; 33:18; 35:22; 37:25,28; 41:46; 42:28; 45:1,5; 46:1; 47:5,6,27; 48:9,10; 49:1,28
2. Mooseksen kirja 1:20; 2:23; 3:4; 4:20; 7:15,17,20,21; 8:15; 9:23,24,35; 10:1,13,15; 12:27; 13:3; 14:9,19,20,21,27; 15:21,22,25; 16:13,15; 17:1,2,7; 19:2,3,9,11,13; 24:12, 15, 18; 25:18; 31:18; 32:8, 34, 35; 33:5, 19; 34:1, 11, 14
4. Mooseksen kirja 13:17,26; 14:1; 16:1,2,26,27; 20:22.
(Mooseksen kirjaa pidetään kokonaan ”D”-osana.)
Kuinka monta jaetta tämän teorian mukaan pitäisi jakaa keskeltä, ennen kuin teoriaa ei enää voida pitää pätevänä? Yhdeksänkymmentäyksi jaetta on liikaa, mutta juuri niin monta jaetta jouduttaisiin jakamaan.
Tässä on käännös Brooklyn-papyruksen (1809–1743 eKr.) varsinaisesta tekstistä, jossa mainitaan Issakar, Asser ja Shiphrah, teoksesta Pharaohs and Kings: A Biblical Quest, kirjoittanut David M. Rohl (Crown Publishers, 1995), s. 276–277.
”(b) Riveillä 13, 14, 16, 22 ja 67 esiintyy muunnelmia heimon nimikkohahmosta ’Issakar’, joka on Leahin ja Jaakobin viidennen pojan nimi;
(c) Rivillä 23 esiintyy klaanin nimi ’Asher’, joka on nimetty sen nimikkokantaisan, Jaakobin ja Zilpan toisen pojan, mukaan.
(d) Ja lopuksi rivillä 21 lukee ’Shiphrah’,”
K: Onko Jumala säilyttänyt Tooran luotettavasti?
V: Kyllä. Sekä Raamattu että arkeologia osoittavat, ettei nykyisissä kopioissamme ole merkittäviä muutoksia. Tässä on neljä syytä:
1. Jumala lupasi säilyttää sanansa Jesajan kirjassa 55:10–11; 59:21; 1. Pietarin kirjeessä 1:24–25; Matteuksen evankeliumissa 24:35.
2. Jeesus ja Uusi testamentti vahvistivat Vanhan testamentin kirjoitukset Matteuksen evankeliumissa 19:4; 22:32, 37, 39; 23:35; Markuksen evankeliumissa 10:3–6; Luukkaan evankeliumissa 2:23–24; 4:4; 11:51; 20:37; 24:27, 44.
3. Arkeologiset todisteet: Septuaginta, Tooran käännös kreikaksi, tehtiin noin vuonna 250 eKr. Kuolleenmeren kääröt ovat peräisin noin vuodesta 250 eKr. aina Kristuksen ajan jälkeiseen aikaan asti, ja voimme verrata niitä nykyisiin Raamattuihimme. Arameankieliset targumit ovat käännöksiä, jotka on tehty Jeesuksen aikakaudella. Kuolleenmeren kääröt koostuvat noin 95 000 fragmentista, jotka ovat peräisin noin 867 Vanhan testamentin käsikirjoituksesta ja muista kirjoituksista. Noin kolmasosa Kuolleenmeren kääröistä on Vanhan testamentin käsikirjoituksia (The NIV Study Bible, s. 1432).
4. Vahvistus varhaiskirkon kirjoittajilta, mukaan lukien Ignatius ja Polykarpos, jotka olivat apostoli Johanneksen opetuslapsia.
K: Mitä todisteita muslimit löytävät Koraanistaan siitä, että Raamattu on alun perin peräisin Jumalalta?
V: Muslimit, joiden kanssa olen keskustellut, myöntävät avoimesti, että Raamattu on alun perin peräisin Jumalalta, mutta tässä on heidän omasta Koraanistaan peräisin olevia syitä, miksi heidän tulisi uskoa tähän.
1. Koraani mainitsee monia profeettoja ja jumalallisia henkilöitä, jotka esiintyvät myös Raamatussa.
Näitä ovat muun muassa Nooa, Abraham, Iisak, Jaakob, Job, Mooses, Daavid, Salomo, Elia, Elisa, Joona, Johannes Kastaja, Jeesus ja hänen apostolinsa.
Sura 6:84–85: ”Me annoimme hänelle [Aabrahamille] Iisakin ja Jaakobin, ja me opastimme heitä kaikkia (kolmea); ja ennen häntä me opastimme Nooaa sekä hänen jälkeläistään Daavidia, Salomoa, Jobia, Joosefia, Moosesta ja Aaronia; näin me palkitsemme ne, jotka tekevät hyvää; ja Zakariya sekä Johannes [Kastaja] ja Jeesus ja Elias [Elia] ovat kaikki vanhurskaiden joukossa.”
Sura 32:23 ”Me annoimme todellakin aikoinaan kirjan Moosekselle. Älä siis epäile, että se saavuttaa sinut: ja Me teimme siitä oppaan Israelin lapsille.”
Sura 6:91 ”He eivät arvioi Allahia oikeudenmukaisesti, kun he sanovat: ’Allah ei lähetä ihmisille mitään (ilmestyksenä).’ Sano: ’Kuka sitten lähetti sen kirjan, jonka Mooses toi – valon ja ohjauksen ihmisille;...’”
2. Koraani sanoo, että Allah antoi sanansa näille profeetoille
Sura 4:150–151 ”Ne, jotka kieltävät Allahin ja Hänen lähettiläät ja haluavat tehdä eron Allahin ja Hänen lähettiläidensä välille sanoen: ’Me uskomme joihinkin, mutta hylkäämme toiset’, ja haluavat kulkea keskitietä, (151) he ovat totuuden mukaan epäuskoisia;...”
Sura 3:48 sanoo: ”Ja Allah opettaa hänelle [Jeesukselle] Kirjan ja Viisauden, Tooran ja Evankeliumin.”
Sura 29:46 osoittaa, että sinun tulisi uskoa Raamattuun: ”...’Me uskomme siihen ilmoitukseen, joka on tullut meille, ja siihen, joka on tullut teille...’”
K: Mitä todisteita muslimien Koraanista löytyy siitä, että Toora on säilynyt luotettavasti nykypäivään asti?
V: Kokemukseni mukaan monet muslimit eivät ole selvillä siitä, mitä heidän oma Koraaninsa opettaa tästä aiheesta. Tässä on neljä kohtaa, joita seuraa selitys kustakin kohdasta.
1. Koraani ei missään kohdassa sano, että Raamattu olisi turmeltu,
2. Sen sijaan siinä sanotaan, että Allah säilyttää sanansa,
3. Jeesus vahvisti Raamatun totuuden omalla aikakaudellaan, ja
4. Arkeologiset todisteet ulottuvat Jeesuksen aikaan asti.
1. Koraani ei ole koskaan väittänyt, että Raamattu olisi vääristelty.
Sura 2:75 sanoo, että jotkut ihmiset, ehkä Medinan juutalaiset, vääristivät tietoisesti Jumalan sanaa sen jälkeen, kun olivat ymmärtäneet sen. Siinä ei sanota, että he olisivat vääristelleet pyhiä kirjoituksia, eivät omiaan eivätkä koko maailman pyhiä kirjoituksia. He eivät myöskään olisi voineet tietoisesti vääristää Jumalan sanaa, elleivät he olisi edelleen omistaneet Jumalan sanaa. Katso myös Sura 3:78.
2. Koraani sanoo, että Allah säilyttää sanansa.
Sura 5:46 sanoo: ”Ja heidän [profeettojen] jalanjäljissään me lähetimme Jeesuksen, Marian pojan, vahvistamaan Tooraa, joka oli tullut ennen häntä; me lähetimme hänelle evankeliumin; siinä oli opastusta ja valoa. Ja vahvistus Tooralle, joka oli tullut ennen häntä: opastusta ja varoitusta niille, jotka pelkäävät Allahia.” Jeesuksella oli oltava aito Toora, jotta hän voisi vahvistaa sen.
Se jatkuu. Sura 5:47 sanoo: ”Evankeliumin kansan on tuomittava sen mukaan, mitä Allah on siinä ilmoittanut...” Jos evankeliumin kansan on tuomittava sen mukaan, mitä Jumala on ilmoittanut evankeliumissa, kuinka evankeliumi, jonka mukaan heidän on tuomittava, ei voisi olla se evankeliumi, jonka mukaan Jumala käski heidän tuomita?
Sura 5:48 sanoo: ”Sinulle [mukaan lukien evankeliumin kansa] Me lähetimme pyhän kirjan totuudessa, vahvistaen sitä edeltäneen pyhän kirjan ja suojellen sitä turvallisesti: tuomitse siis heidän välillään sen mukaan, mitä Allah on ilmoittanut, äläkä seuraa heidän turhia halujaan, jotka poikkeavat sinulle tulleesta totuudesta...” Katso myös Sura 5:66, 68, 70.
Huomaa, että Allah a) vahvisti sitä edeltäneen pyhän kirjan ja b) suojeli sitä. Rakas muslimi, uskotko siihen, mitä Koraani sanoo Jumalan suojelevan kirjan kansan pyhää kirjaa?
Sura 15:9–10 sanoo: ”Me olemme epäilemättä lähettäneet sanoman; ja Me varmasti suojelemme sitä [vääristymiseltä]. Me lähetimme sanansaattajia ennen sinua vanhojen uskonlahkojen keskuuteen:” Sura 15:9 ei sano, että vain ”Koraani” suojeltiin, vaan ”sanoma”.
Sura 10:94 sanoo, että epäilijöiden tulisi kysyä niiltä, jotka ovat lukeneet ”Kirjaa” ennen Muhammedia.
3. Jeesuksen vahvistus Toorasta hänen aikanaan.
Sura 3:48 sanoo: ”Ja Allah opettaa hänelle [Jeesukselle] Kirjan ja Viisauden, Tooran ja Evankeliumin.”
Koraanin suura 5:46 sanoo: ”Ja heidän [profeettojen] jalanjäljissä me lähetimme Jeesuksen, Marian pojan, vahvistamaan Tooraa, joka oli tullut ennen häntä; me lähetimme hänelle evankeliumin; siinä oli opastusta ja valoa. Ja vahvistus Tooralle, joka oli tullut ennen häntä: opastusta ja varoitusta niille, jotka pelkäävät Allahia.”
Jos Jeesus vahvisti Tooran, joka oli säilynyt hänen aikanaan, on vaarallista hylätä se, mitä Jeesus vahvisti.
Koraanissa, suura 3:50, sanotaan: ”(Minä [Jeesus] olen tullut teidän luoksenne) todistamaan Tooraa, joka oli ennen minua. ... Olen tullut teidän luoksenne Herranne merkin kanssa. Pelätkää siis Allahia ja totelkaa minua.” Ihmisille on lähes mahdotonta yrittää tehdä seuraavaa:
1. Pelätä Jumalaa, mutta ajatella, että Hän ei kykene tai halua säilyttää sitä ilmoitusta, jota Hänen seuraajansa noudattavat.
2. Tottele Jeesusta, mutta hylkää sekä Hänen sanansa että Tooran, jonka Hän vahvisti.
4. Vanhan testamentin arkeologiset todisteet
Arkeologia osoittaa, että Jeesuksen tuntema Raamattu on säilynyt.